Kansainvälisen finassikriisin kärjistymisen vuoksi taloudellisia ennusteita tekevät laitokset pohtivat nyt ankarasti sitä, miten finanssikriisin jatkuminen vaikuttaa taloudelliseen kasvuun ja Suomen kokonaistuotannon kehitykseen. Tällä kehityksellä on oma vaikutuksensa myös kuntiin.
Ensimmäisiä merkkejä finassikriisin vaikutuksista suomalaiseen kuntasektoriin on jo nähty. ”Kuntien lainamarkkinat sekosivat finanssikriisin vuoksi” otsikoi Helsingin Sanomat 16.10. Kauppalehti puolestaan kirjoitti eräiden suurten kaupunkien sijoitustoiminnasta: ”Kunnilla kiinni Kaupthingissa 23 miljoonaa euroa.” (KL 16.10.)
Nämä esimerkit ovat kuitenkin varsin pieniä vaikutuksiltaan verrattuna siihen, mitkä voivat olla finassikriisin jatkumisen vaikutukset suomalaisiin kuntiin lähivuosina. Varsinkin jos talouskasvu hidastuu ja verotuloennusteet jäävät suurelta osin toteutumatta.
Kunnista ei ole suhdanteiden tasaajaksi
Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät 34 miljardia euroa vuodessa palvelujen järjestämiseen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Menoista noin puolet katetaan veroilla, neljännes maksuilla ja myyntituloilla ja vajaa viidennes valtionosuuksilla. Tärkeimmät verot ovat ansiotuloista perittävä kunnallisvero ja yrityksiltä kerättävä yhteisövero.
Valtio pyrkii omilla toimillaan suhdanteiden tasaamiseen. Vaikka kunnat ovat osa julkista sektoria, niiden mahdollisuudet toimiva valtion tapaan suhdanteiden tasoittajana ovat rajalliset. Siksi talouden heikkoina aikoina kunnat käyttäytyvät kuin yritykset ja kotitaloudet. Jos tulojen kasvu jää odotetusta, menoja leikataan ja velkaannutaan.
Nykytilanteessa ongelma onkin siinä, että taloudellisessa mielessa eri kunnat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa. Osa kunnista on viime vuosina hyvän talouskasvun aikana onnistunut tasapainoittamaan taloutensa. Sen sijaan osalle kunnista edes vahva talouskasvu ei ole riittänyt talouden saamiseksi kuntoon, vaan velkaantuminen ja talouden epätasapaino on vain lisääntynyt. Näille kunnille talouskasvun hidastuminen ja verotulojen kasvun loppuminen tietää kipeitä menoleikkauksia. Pelkona on myös, että velkaantumisaste nousee yli kunnan voimavarojen.
Kuntien velkaantuminenkaan ei nykyoloissa ole ihan niin helppoa kuin aikaisemmin. Pankit ovat suurelta osin vetäytyneet kuntien rahoittamisesta. Jäljelle ovat jääneet vain kuntien oma luottolaitos Kuntarahoitus ja sen suurin yksittäinen omistajista eli Kuntien eläkevakuutus. Vaikka lainarahan saatavuus kunnille näin voidaan turvata, olisi luontevaa että yksittäisten kuntien liiallista velkaantumista voitaisiin myös hillittä.
Ovatko vuoden 2009 talousarviot tukevalla perustalla?
Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan kuntien ensi vuoden talousarvioita valmisteltaessa ei ole syytä ryhtyä panikoimaan. Tosin sillä edellytyksellä, että kunnan talousarvion valmistelu on tehty valtion ja Kuntaliiton yhteisen kuntatalouden kehitysarvion mukaan. Eli vaikka kansantalouden kasvu hidastuu ensi vuonna siitä, mitä kuntiin alkusyksynä lähetetyssä edellä mainitussa kehitysarviossa ennakoitiin, kuntien tulopuolella vaikutukset eivät Kietäväisen mukaan kuitenkaan ole dramaattiset.
Kuitenkin useiden arvostettujen ekonomistien mukaan kaikki nykyiset talouskasvuarviot joudutaan uusimaan. Siksi on luontevaa olettaa, että seuraavaksi julkistettavat talousennusteet ovat merkittävästi heikompia kuin aiemmat luvut. Eli myös edellä mainitut Kuntaliiton kehitysarvion luvut voi unohtaa.
Taloluskasvun hidastuminen ja yritysten tuloskehityksen hiipuminen pudottavat ensiksi yhteisöverotuloja. Työllisyystilanteen heikkeneminen johtaa puolestaan ansiotuloista maksettavan kunnallisveron kasvun alenemiseen. Lisäksi on otettava huomioon, että verotulojen kasvu vaihtelee kunnittain huomattavasti ensi vuonna.
Sen sijaan kuntien toimintamenojen kasvu hidastuu ensi vuonna vain vähän, tämän vuoden yli 6 prosentin kasvusta noin 5 prosenttiin. Tätäkin kasvua voidaan pitää nykytilanteessa liian suurena. Varsinkin kun monissa kunnissa ensi valtuustokauden aikana toimintamenojen kasvussa alkaa näkyä kuntalaisten ikääntyminen. Sen aiheuttamat hoito- ja hoivamenojen lisäyset tulevat vielä kaikkien muiden menojen päälle.
