Finanssikriisi ja sen reaalitalousversio talouskriisi on jatkuvasti lehtien otsikoissa sekä uutis- ja keskusteluaiheena. Vielä jokin aika sitten asioiden taloudellinen puoli ei ollut mitenkään erityisesti esillä. Sen sijaan oli muita näkökulmia, yhteiskunnallinen, sosiaalinen, ympäristö jne.

Nyt äkkiä monet asiat ja ilmiöt ovatkin luonteltaan taloudellisia tai taloudesta riippuvaisia. Miksi näin?

Asioiden, ilmiöiden, tavaroiden, palvelusten jne tarkastelu talouden näkökulmasta on lähes yhtä vanhaa kuin ihmiskunnan olemassaolo. Numeroilla mittaaminen syntyi rahan käyttöönoton myötä. Ennen vaihdantaloudessa esineitä vaihdettiin toisiin esineisiin. Tästä siirryttiin vähitellen rahatalouteen kun esineiden yhteismitallinen vaihtaminen toisiin esineisiin kävi yhteiskuntien kehittyessä epäkäytännölliseksi. Esineitä alettiin vaihtaa rahaan ja rahaa taas muihin esineisiin. Rahasta tuli vaihdon väline ja arvon mitta.

Kiinalaiset ottivat käyttöön setelirahan 800-luvulla. Setelit otettiin Euroopassa käyttöön 1600-luvulla. Setelit korvasivat kolikot, sillä kolikkorahan käyttö osoittautui epäkäytännölliseksi: kolikot painoivat liikaa ja veivät tuhottomasti tilaa. Maanosan  ensimmäiset setelit laskettiin liikkeeseen Tukholmassa vuonna 1661.

Mitä talous siis on? Lyhyesti se on tavallisten asioiden tarkastelua taloudellisesta näkökulmasta siten, että asioiden eri osa-alueet, hyödyt ja haitat saataisiin keskenään yhteismitallisiksi. Taloudellista ajattelua koskevien näkemysten tai teorioiden mukaan kaikki, yksiköt, yritykset, yhteiskunnat toimivat järjevästi tavoitteisiinsa pääsemiseksi. Taloudellisuus on näin ollen pyrkimystä saavuttaa toivotut tulokset mahdollisimman pienillä uhrauksilla (panoksilla) tai saavuttaa mahdollisimman hyvä tulos (tuotos) tietyillä panoksilla.

Toisaalta riittämätön tieto asioiden, vaihtoehtojen ym. taloudellisista vaikutuksista asettaa rajoja teorian ja käytännön onnistuneelle yhteensovittamiselle. Siksi on tärkeää, että taloutta koskevaa tietoa jaetaan, taloudellista keskustelua käydään ja taloudellinen näkökulma pidetään esillä kaikessa yhteiskunnan, valtion, kuntien ja yritysten päätöksenteossa.

Taloustaantuma tai jopa taloudellisen kasvun pysähtyminen johtaa yritysten tulosten heikentymiseen ja työttömyyden kasvuun, ainakin joillain toimialoilla. Näillä on puolestaan vaikutuksensa julkisen talouden verokertymiin. Alenevat verotulot yhdessä heikon tuottavuuden, kasvavien hoito- ja hoivamenojen sekä velkaantumisen kanssa muodostavat varsinkin kuntataloudessa haasteellisen ympäristön lähivuosina.

Pyrin jatkossa kirjoittamaan asiasta lisää.

Terveisin,

Aatos Hallipelto